Vanha kansantarina kertoo kolmesta puusta, joilla kullakin oli omat haaveensa. Yksi halusi kerran tulla kuninkaiden aarrearkuksi, toinen mahtavaksi laivaksi ja kolmas kohota taivaaseen Jumalan luo. Puuseppä tekikin niistä kaikista jotain arvokasta. Ensimmäisestä seimen tulevalle kuninkaalle, toisesta veneen Genesaretinjärvelle ja kolmannesta ristinpuun Golgatalle. Jukka Leppilampi on tehnyt tarinasta yhden koskettavimmista lauluistaan.
Jeesuksen seimi tuskin oli puuta, mutta silti tarina toimii aivan verrattomasti. Suomalaisissa ja itse asiassa Betlehemistä ostetuissa seimiasetelmissakin tuo Jeesus-lapsen ensimmäinen kehto on puinen. Todennäköisesti alkuperäinen eläinten syöttökaukalo on kuitenkin ollut kivinen. Kalkkikivestä on helppo työstää tuollaisia tarvikkeita ja Betlehemin seudun peruskallio on tuota vaaleaa kivilaatua. Se on siitä erikoinen kallioperä, että maassa se on pehmeää, melkein kynnellä raaputeltavaa. Kun se on louhittu esiin, se on kovaa ja erinomaista rakennusmateriaalia. Jerusalemin muinainen temppeli oli kalkkikivestä ja nykyäänkin kaikki Jerusalemin talot on päällystetty tuolla kauniilla kivilaadulla.
Jeesuksen opetuslasten vene kyllä oli puuta. Yksi tuolta ajalta peräisin oleva vene on löydettykin. Genesaretinjärven pohjasta pilkotti muinainen vene kesän 1986 poikkeuksellisen kuivana kautena. Veneen löytyminen oli sensaatio. Koskaan aikaisemmin ei sisävesistä ollut löydetty noin vanhaa ja hyvin säilynyttä venettä. Koko kaivaus- ja nosto-operaatio oli poikkeuksellisen nopea ja varsin vaikea. Vene piti saada riittävän ehjänä pois, ennen kuin järven vesi uudelleen peittäisi sen. Nostoon ja kuljetukseen kehitettiin menetelmä, jolla vene päällystettiin ja nostettiin mudasta veden noustessa samanaikaisesti. Lopulta polyuretaanilla päällystetty vene uitettiin rantaan.
Tällä hetkellä tuo Jeesus-veneeksi kutsuttu paatti on nähtävissä Yigal Alonin museossa Ginnosarin kibbutsilla. Veneen ympärille on rakennettu kokonainen matkailukeskus. Vene on 8,27 metriä pitkä ja 2,3 metriä leveä ja sen korkeudeksi on mitattu 1,3 metriä.
Jokainen veneeseen käytetty puupala on tutkittu. Sen pitkät laudat ovat seetriä ja poikittaislaudat tammea. Venettä on luonnollisesti käytetty vuosikymmenten ajan ja sitä on korjattu ja paikattu lukemattomia kertoja. Hämmentävää on, että käytettyjä puulaatuja on yhteensä kaksitoista. Miten niin hämmentävää? Miettikää vähän: Israelin sukukuntia oli 12 ja se muodosti vanhan liiton Jumalan seurakunnan. Jeesuksen opetuslapsia oli 12 ja se muodosti perustan uuden liiton seurakunnalle. Kyseessä on varsinainen kirkkolaiva.
Veneessä on käytetty seuraavia puulajeja: Seetri (Cedrus), Tammi (Quercus), Aleppon mänty (Pinus halepensis), Metsäviikunapuu (Ficus sycomorus), Kristuksen orjantappura (Ziziphus spina-christi), Johanneksenleipäpuu (Ceratonia siliqua), Idänplataani (Platanus Orientalis), Atlantinpistaasi (Pistacia atlantica), Laakeripuu (Laurus nobilis), Orapihlaja (Crataecus), Paju (Salix) sekä Juudaksenpuu (Cercis siliqastrum).
Listahan kuulostaa aika raamatulliselta. Siinä on sekä Sakkeus-kertomuksen Metsäviikunapuu että Juudaksen ja Johannes Kastajan puut. Myös Kristuksen orjantappura on korjauspuiden joukossa. Viimeksimainitun hedelmät ovat syömäkelpoisia ja niitä käytetään myös lääkkeenä. Kuivatuista piikeistä tehtyä jauhoa on käytetty myös vastalääkkeenä käärmeen puremiin.
Kolmas vanhan tarinan puu on ristinpuu. Ristin puulaaduksi on esitetty useita vaihtoehtoja. Todennäköisin on öljypuu eli oliivi. Näitä kasvoi Jerusalemin rinteillä paljon. Vuonna 70 Jerusalemin hävityksen yhteydessä kerrotaan roomalaisten kaataneen ristiinnaulitsemista varten niin paljon öljypuita, että ne uhkasivat loppua kokonaan. Öljypuu on matala, vähän ihmistä korkeampi. Niinpä Jeesuksen risti tuskin on ollut sellainen korkea pylväs, jollaisena se useimmiten taiteessa kuvataan. Se on ollut tien vieressä, tuskin ohikulkijoita korkeammalle kohoava teloituspaalu. Siinä koettu kuolema on sekä tuskallisin että häpeällisin mahdollinen.
Jerusalemista on löydetty yksi ristiinnaulitun luuranko. Nuoren miehen kantapään läpi oli isketty naula. Tuo 11,5 sentin mittainen naula oli edelleen tallella. Kiinnostavaa on, että tämä kantapään luu nauloineen on nykyään nähtävissä Jerusalemin kansallismuseossa. Se on siellä ikään kuin muistuttamassa maailman vanhimmasta Messias-ennustuksesta, jonka mukaan vaimon jälkeläinen polkee rikki käärmeen pään ja käärme pistää sitä kantapäähän (1. Moos. 3:15).
Voimme siis kuvitella tilanteen. Saatana ajattelee voittaneensa Jumalan Pojan, kun tämä päätyy ristille naulittavaksi. Kun roomalaisen sotilaan vasara iskee naulan Jeesuksen kantapään läpi, käärmeen pää kuitenkin murskataan. Samalla Kristuksen orjantappurakruunusta tulee lääke kaikkea vihollisen käärmeenpuremia vastaan.
Kolmen puun tarina puhuttelee. Jumalan Poika pyhitti lapsen kehdon lepopaikakseen. Jeesus veneessä tyynnyttää edelleen elämämme myrskyjä. Ristinpuulta säteilee Vapahtajan täytetyn työn sanoma: pelastus on kokonaan ansaittu vastaanotettavaksi.