Arkeologiaa hinduprofessoreille

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuten jo facebookissa ehdin mainostaa, sain harvinaislaatuisen kutsun pitää arkeologia-aiheinen luento Nepal Intellectual Forumin kokouksessa Kathmandussa. Valitsin aiheeksi At the roots of world civilizations and religions – an archaeological survey, sillä paikalle oli määrä tulla pääasiassa hindulaisia ja buddhalaisia yliopiston opettajia, muuta maan älymystöä ja ehkä kirkkojenkin johtajia sekä lehdistöä. Kuten tulikin.

Kokous pidettiin Kathmandun keskustassa sijaitsevan World Trade Centerin hulppeassa luentosalissa ja osallistujia oli noin 70, joista kristittyjä vähemmän kuin neljännes. Minut esiteltiin monilla cv:stäni otetuilla ansioilla, joten syntyi vaikutelma kuuluisasta puhujasta. Seinällä oli jopa iso juliste kertomassa aiheesta ja luennoitsijasta. Tilaisuuden aluksi kokouksen johtaja kutsui eturiviin huomattavimmat paikallaolijat, entisen Nepalin Japanin suurlähettilään ja kaksi yliopiston historian professoria. Oli hiukan paineita, ei niinkään siksi etten olisi valmistanut hyvää esitystä vaan siksi, että olin ensimmäistä kertaa sellaisen yleisön edessä, jossa suurin osa edustaa täysin erilaisia maailmankatsomuksia ja uskontoja kuin minä ja monet ovat oman alansa asiantuntijoita.

Kerroin esityksessäni aika yleisiä asioita kolmesta maailman vanhimmasta sivilisaatiosta, sumerilaisista, egyptiläisistä ja Induslaakson kulttuurista, jotka kaikki lasketaan syntyneiksi noin viisituhatta vuotta sitten. Sitten kerroin lyhyesti suurten uskontojen syntyajat ja paikat seuraavasti: juutalaisuuden (ja kristinuskon) juuret Mesopotamiassa (sumerilaisessa kulttuurissa) noin 2000 eKr. Abrahamissa, hindulaisuuden alku noin 1750 Indus-laaksossa, buddhalaisuus 500-l. eKr. Intiassa ja samoihin aikoihin konfutselaisuus Kiinassa ja zarathustralaisuus Persiassa. Kristinuskon syntyvuodeksi sanoin 30 AD, jolloin Jeesus kuoli ja nousi kuolleista, ja viimeisenä islam 600-l. jKr. Arabiassa.  Näytin kuvia kaikkien uskontojen juurilta ja olin ottanut niitä myös kahdessa Kathmandun museossa, jotta sain paikallisväriä mukaan. Sanoin ohimennen, että uskonnollisia elementtejä on toki ihmiskunnan varhaisvaiheissa paljon aiemminkin ja kenties vanhin löydetty uskonnollinen rakennus on Göpekli Tepe Turkissa noin 10 000 eKr.

Mielenkiintoinen havainto mielestäni oli, että kulttuurien ja uskontojen pitkässä historiassa näyttää olevan kaksi suurta virstanpylvästä, ensin 3000-luku eKr. jolloin suuret sivilisaatiot syntyvät ja kirjoitustaito keksitään. Silloin alkaa myös kaupungistuminen kaikkialla maailmassa. Toinen suuri aatemaailman hyökyaalto on 500-luku eKr. Silloin saavat alkunsa buddhalaisuus, konfutselaisuus ja zarathustralaisuus, sekä Kreikan suuret filosofit Euroopan puolella. Tuolloin aletaan myös koota juutalaisten pyhiä kirjoituksia ja Vanhan testamentin ensimmäinen koonti sijoittuu sinne, pakkosiirtolaisuuden aikaan.

Esitykseni lopuksi näytin muutamia kuvia omalta erikoisalaltani, Israelin arkeologiasta. Viimeisessä kuvassa oli Jeesuksen hahmo Torinon käärinliinassa ja päätin sanomalla, että Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus synnyttivät kristinuskon.

Ensimmäisen kommenttipuheenvuoron piti entinen suurlähettiläs. Hän piti luentoani erittäin hyvänä ja oli sitä mieltä, että minut pitäisi kutsua muihinkin vastaavanlaisiin piireihin puhumaan. Hän oli uskonnoltaan tietenkin hindu. Seuraavaksi puhui toinen paikalla olleista historian professoreista. Hänkin kiitti minua kohteliaasti, mutta alkoi sitten monisanaisesti selittää, kuinka minun tietoni olivat kovin puutteellisia ja virheellisiä. Kaikki maailman uskonnot ja sivilisaatiothan lähtevät Himalajalta ja hindulaisuudesta. Myös indo-eurooppalaiset kielet lähtevät täältä, koska tuo ’indo’ tarkoittaa hänen mukaan hindiä. Lopuksi hän sanoi epäilevänsä, että minä olin tullut tänne käännyttämään heitä kristinuskoon. Seuraavissa puheenvuoroissa minulle tehtiin muutamia hyviä kysymyksiä ja yksi läsnä olleista buddhalaisista vastusti avoimesti hinduprofessorin pitkää puheenvuoroa.

Omassa loppupuheenvuorossani sanoin, että en osaa ottaa kantaa hindulaisuuden juuriin, mutta muutamat äskeisen professorin kommenteista perustuvat sellaiseen väärinkäsitykseen, että eri historian aikakaudet olisivat kaikkialla samat. Esimerkiksi pronssikausi ja rautakausi ovat Suomessa aivan eri aikoina kuin Lähi-idässä ja täällä Etelä-Aasiassakin vuosiluvut ovat erilaiset. Lopuksi toinen historian professoreista kiitti minua ansiokkaasta luennosta.

Jälkeenpäin sanoin kokouksen puheenjohtajalle, tri Rokayalle, että en ymmärtänyt kaikkea, mitä tuo ensimmäinen historian professori sanoi. Rokaya vastasi, ettei hänkään ymmärtänyt. Jäi paljon mietittävää. Päällimmäiseksi jäi tunne, että nuorempi läsnä oleva joukko, mukana useita lehdistön edustajia, oli hyvin kiinnostunut ja olisi halunnut kuulla paljon lisää. Muutamat jotka eivät pystyneet täysin seuraamaan englanninkielistä esitystä, pyysivät Rokayaa selostamaan jutun uudelleen heille nepaliksi ja hän tekikin sen.

Tuo yhden hinduprofessorin puhe viestitti minulle, että vanhempi akateeminen polvi Nepalissa elää vielä sitä sulkeutuneisuuden aikaa, jossa maa oli ennen vuotta 1951. Oltiin täysin eristyksissä ulkomaailmasta, eivätkä edes intialaiset saaneet tulla maahan. Luonnollisesti kaikki normaalin historiantutkimuksen tiedotkin olivat lähes tavoittamattomissa. Oltiin maan omien traditioiden ja kansantarujen varassa. Onneksi nykyinen internet-aikakausi pakottaa avautumaan uusille tuulille ja toivottavasti se vaikuttaa myös yliopistojen opetukseen.

Mielenkiintoinen oli myös professorin epäily siitä, että olisin siellä käännyttämässä. Tietenkin olinkin, mutta minun mielestäni tein sen neutraalimmalla tavalla kuin koskaan aiemmin. Pidin puhtaasti akateemisen luennon eri uskonnoista, enkä sanonut puolta sanaakaan, että kristinusko on paras, enkä mielestäni esittänyt muita vähimmässäkään määrin alentavassa sävyssä. Mutta ehkä se oli liikaa, että sanoin Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen olevan kristinuskon lähtölaukaus.

En sanonut sitä, minkä sanoin raamattukoulussa opettaessani näin: ”Muhammed makaa haudassaan, Buddha makaa haudassaan, hindujumalat eivät ole eläviä, mutta Jeesuksen hauta on tyhjä ja hän elää.” Siihen opiskelijat huusivat spontaanisti: ”Halleluja!”

This entry was posted in Luokittelemattomat. Bookmark the permalink.

4 vastausta artikkeliin: Arkeologiaa hinduprofessoreille

  1. Jokke J. sanoo:

    Way to go, Eero, you did it!!!

  2. Hannu T. sanoo:

    Uskalsitpa mennä tiukkaan paikkaan! Uskonpa että valitsit viisaan linjan viittamalla tuolla tavalla ’pokkana’ tapahtumaan, joka synnytti kristinuskon – Jeesuksen ylösnousemukseen. Ja itse asiassa Torinon käärinliinan esittely oli jo tosi raju juttu tuossa seurassa! Hienoa!

  3. Päivi A. sanoo:

    Sinullahan on kokemusta jännittävistä areenoista tältä vuodelta, Eero. Hienoa kuulla tästä uusimmasta valtauksestasi.

  4. Pirjo Nieminen sanoo:

    Kiitos, kun kerroit tilaisuudesta! Oli tosi mielenkiintoista saada tietää. Ja miten hienoa, että sait tuollaisen tilaisuuden pitää esitelmän!!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s