Faktaa ja fiktiota Hesarissa

Helsingin Sanomat julkaisi kiinnostavan lauantaiesseen Yuval Hararin ajatuksista. Harari on julkaissut maailman menestykseen nousseet kirjat Sapiens – Ihmiskunnan lyhyt historia ja Homo Deus. En ole vielä lukenut kumpaakaan, mutta molemmat ovat jonkinlaisella epämääräisellä lukutoivelistalla. Hararin ajatuksia olen kuitenkin lukenut melko lailla eri lehdistä.

Kyseisessä Hesarin artikkelissa oli kuitenkin sellainen ylilyönti, että pidin tärkeänä lähettää lehdelle vastineen. Harari nimittäin vetäisee lonkalta väitteen, että Raamatun tekstejä voi verrata valeuutisiin ja molemmat ovat samalla tavalla fiktiota, siis keksittyjä tarinoita. Siitä huolimatta ne voivat Hararin mukaan tuoda iloa miljardeille ihmisille ja kannustaa rohkeuteen, myötätuntoon ja luovuuteen. Tätä viimeksimainittua ne todella tekevät, mutta niiden leimaaminen fiktioksi on paha harhalaukaus.

Hiukan hämmentävää on, että Yuval Harari on historian professori Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa. Wikipedian mukaan hän harrastaa säännöllisesti Vipassana-mediaatiota ja asuu Mesilat Zionin kylässä aviomiehensä kanssa. Tunnen muutamia saman yliopiston arkeologian professoreita ja ihmettelen, että samassa laitoksessa on väkeä, joka edustaa kovin erilaisia käsityksiä. Tai itse asiassa en ihmettele lainkaan, sillä onhan Helsingin yliopistossakin väkeä joka lähtöön. Ja juutalaiset tutkijat ovat sitä paitsi aina kunnostautuneet sekä huipputiedemiehinä että monenlaisten kummallisuuksien edustajina.

Lähetin Hesarin mielipidesivulle alla olevan vastineen. Saa nähdä, julkaisevatko.

Harari ja fiktio

Olen kiinnostuneena seurannut Yuval Hararin näkemyksiä ja ihaillut hänen tapaansa popularisoida maailmanhistoriaa. Historian kansanomaistaja joutuu väistämättä vetämään mutkia suoriksi tehdessään vaikeita asioita suurelle yleisölle ymmärrettäväksi. Yksi Hararin keskeisiä ajatuksia on, että ihmisen menestyksen salaisuus on, että hän uskoo asioihin, jotka eivät ole totta.

Joonas Turunen kirjoitti lauantaiesseessä (HS 18.8.2018) kiinnostavaa pohdintaa siitä, kuinka ihmisten on helppo uskoa epätosia tarinoita. Tekstissä oli useita esimerkkejä siitä, kuinka uskomattomat huuhaatiedot saatetaan ottaa ihan täydestä. Lähes ohimennen Turunen viittasi Hararin sanoneen, että valeuutisilla ja Raamatulla on vain vähän eroa ja molemmissa on kyse keksityistä tarinoista, fiktiosta. Tässä Harari ampuu ohi maalin.

Tietenkin Raamatussa on tarinoita kuten kaikissa hyvissä kirjoissa historian kirjoista kansanperinteen kuvauksiin. Raamattu sattuu kuitenkin olemaan kirja, joka hämmentävän paljon nojautuu todelliseen Lähi-Idän historiaan. Kirjan pitäminen fiktiivisenä tarinakokoelmana ei tee oikeutta sen historialliselle luonteelle. Harari olisi voinut kysyä oman yliopistonsa, Jerusalemin heprealaisen yliopiston arkeologian laitoksen kollegoilta hiukan tarkennusta asiaan.

Minä olen väitöskirjassani osoittanut, että 1200-1100 -luvuilla eKr. tapahtunut ja Joosuan kirjan kuvaama israelilaisten maahantulo perustuu yhtä vahvaan arkeologiseen evidenssiin kuin Egyptin faraoiden sotaretkien raportit. Kaivauksissa löytyy riittävästi jälkiä molemmista. Väitöskirjani vastaväittäjänä oli israelilainen arkeologi ja sen luki myös Hararin kollega, silloinen heprealaisen yliopiston arkeologian laitoksen esimies. Raamatussa mainittujen hallitsijoiden nimiä on löydetty suuri määrä muinaisissa piirtokirjoituksissa, uusimpina kuningas Hiskian ja profeetta Jesajan sinettileimat.

Kun Harari saman esseen mukaan kehottaa lukemaan tieteellisiä tutkimuksia, voisin heittää pallon hänelle takaisin. Voisin antaa kirjalistankin. Minun väitöskirjani kirjallisuusluettelo on 60 sivua, mutta se käsittelee vain yhtä ohutta siivua muinaisen Lähi-Idän huikeassa historiassa. Raamattu heijastelee näitä historian vaiheita ainutlaatuisella tavalla.

Hyvä on, yritän ymmärtää Hararia. Eikös hänelle rahakin ole fiktiota eikä faktaa?

Kategoria(t): Luokittelemattomat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Faktaa ja fiktiota Hesarissa

  1. Jussi Ala-aho sanoo:

    Hyvä Eero!!!

  2. Jouni Turtiainen sanoo:

    Erinomainen kommentti ja tarpeellinen vastine.

  3. Erkki Perämäki sanoo:

    Hyvä ja asiallinen vastine. Toivottavasti se julkaistaan. Olen lukenut molemmat edellä mainitut Hararin kirjat. Ensimäinen oli mielestäni parempi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s