Onko joulu totta?

Helsingin Sanomat kertoi, että joulukorteissa joulupukki on suositumpi aihe kuin Jeesus-lapsi. Kuopion piispanvaaliehdokas sanoi, että Jeesuksen neitseestäsyntyminen on tarua. Onko joulu siis totta?

Historian keinoin voidaan aika moni asia Jeesuksen lapsuuskertomuksista jäljittää. Tiedämme tarkalleen Betlehemin ja Nasaretin sijainnin. Betlehemissä voidaan melkoisella varmuudella todentaa jopa seimen paikka. Tämä perustuu sekä hyvin varhaisiin kirjoituksiin että kaupungissa sijaitsevan Syntymäkirkon historiaan. Kirkkoisä Origenes kirjoitti 200-luvulla jKr., että Betlehemissä pakanatkin osasivat neuvoa tien sille luolalle, missä Kristus syntyi. Mainintoja Jeesuksen syntymäluolan paikasta on jo 100-luvultakin. Paikka siis tiedettiin ja juuri siihen rakennettiin ensimmäinen kirkko.

Jouluevankeliumin alun päähenkilö, keisari Augustus, oli Rooman valtakunnan ensimmäinen suuri yksinvaltias ja yksi koko muinaisen suurvallan huomattavimpia johtajia. Hän ehdotti elämänsä loppuvaiheilla, että maailma aloittaisi ajanlaskunsa hänen syntymästään. Näin ei kuitenkaan käynyt. Erään toisen syntymä sen sijaan lukee kaikkialla maailmassa kalentereiden etusivulla. Elämme vuotta 2011 jälkeen Kristuksen syntymän.

Toinen jouluevankeliumin viittaus historian henkilöön on sen sijaan hiukan ongelmallinen. Tekstissä mainittu Quirinius oli Syyrian käskynhaltijana vuosina 6-9 jKr., mikä on liian myöhäinen Jeesuksen syntymäajaksi. Sen on täytynyt tapahtua ennen vuotta 4 eKr., joka on Betlehemin lapsia surmauttaneen Herodes Suuren kuolinvuosi. Tertullianus kertoo valtakunnassa toimeenpannusta verotuksesta vuosina 9-6 eKr. Sentius Saturninuksen aikana. Tiedämme kuitenkin Quiriniuksen olleen jonkinlaisena varakonsulina aiemminkin, jolloin hän saattoi vaikuttaa asiaan. On myös mahdollista, että verotus lopullisesti pantiin täytäntöön vastaan Quiriniuksen käskynhaltijakaudella, mutta henkikirjoitus alkoi jo vuosia aiemmin. Eräs muinainen papyrusteksti kertoo, että veroluetteloita varten jokaisen oli mentävä kotikaupunkiinsa.

Kertomuksen paimenet ovat olleet Jerusalemin ja Betlehemin välisellä peltoalueella kaitsemassa temppeliin vietäviä uhrilampaita. Tuskin he ymmärsivät, että heidät kutsuttiin Jumalan lopullisen uhrikaritsan luo.

Varhaiskristillisessä taiteessa itämaan tietäjät oli kaikkein tavallisin kuva-aihe. Heidän lähtömaansa on tuntematon. Useimmiten ajatellaan heidän olleen babylonialaisia. Tietäjät saattoivat myös olla nabatealaisia maustekauppiaita. Heidän pääasialliset vientitavaransa olivat nimittäin suitsuke ja kulta ja heidän kulkureittinsä vei Kuolleenmeren eteläpään kautta Välimeren rannikkokaupunkeihin. Vaikka Uusi testamentti ei kerro tietäjien lukumäärä, vanha kristillinen traditio puhuu kolmesta miehestä, mikä perustuu heidän tuomiinsa kolmeen lahjaan. Tämän on nähty symbolisoivan jopa pyhää kolminaisuutta. Lahjoissa on nähty myös tällaista vertauskuvallisuutta: kulta kuvaa kuninkuutta, suitsuke uhrisavuna jumaluutta ja mirha voiteluaineena kuolemaa.

Betlehemin tähdestä on useita teorioita ja niitä on näytetty mm. Tampereen planetaariossa. Tavallisin, jo Keplerin ajoista 1600-luvulta jKr. tunnettu selitys on Jupiterin ja Saturnuksen planeettakonjunktio, joka tapahtui vuosina 7 ja 6 eKr. Toinen mahdollinen selitys on poikkeuksellisen kirkas tähdenlento, joka havaittiin vuonna 5 eKr.

Kiistanalaisimpia joulukertomuksiin liittyviä seikkoja on Jeesuksen neitseestä syntyminen. Sitä on pyritty kiistämään kahdella perusteella – tietenkin sen lisäksi, että se on vastoin normaaleja luonnonlakeja. Sanotaan, että koska Uudessa testamentissa vain Matteus ja Luukas ”tietävät” sen, mutta Markus, Johannes ja Paavali vaikenevat, todistusaineisto ei ole riittävä. Tähän voi tehdä vastakysymyksen, kuinka monta mainintaa tarvittaisiin, jotta epäilijät uskoisivat. Sitä paitsi Johanneksen ja Paavalin opetus Jeesuksen ikuisesta alkuperästä on täysin linjassa neitseestäsyntymisopin kanssa. Toiseksi asia on haluttu kiistää sillä perusteella, että antiikin aikana oli muita samantapaisia kertomuksia. Niin olikin, mutta ne olivat paljon sadunomaisempia. Miksi Jumala ei olisi voinut valita juuri tällaista tapaa oman Poikansa syntymän ihmeeksi? Kun on puhe Jumalan Pojasta, normaali sikiäminen olisi kai vielä oudompaa.

Jeesus ei ollut mikään oman aikansa suurmies. Hän ei kirjoittanut yhtään kirjaa eikä tehnyt ainuttakaan matkaa ulkomaille lapsuuden Egyptin visiittiä lukuunottamatta. Hän ei opiskellut korkeissa opinahjoissa, ei toiminut sotapäällikkönä eikä hän istunut maallisen vallan tuoleilla. Hän ei tehnyt mitään sellaista, josta suurmiehet historiassa tunnetaan. Hän oli vain nasaretilaisen timpurin poika, joka hetken herätti huomiota opetuksillaan ja ihmeteoillaan, mutta kuoli nuorena yhdessä rosvojen kanssa. Jos tässä olisi kaikki, häntä ei enää kukaan muistaisi. Kolmantena päivänä tapahtunut ylösnousemus muutti kaiken. Nyt koko maailma laskee ajanlaskunsa Betlehemin seimestä.

This entry was posted in Luokittelemattomat. Bookmark the permalink.

Yksi vastaus artikkeliin: Onko joulu totta?

  1. Raikka sanoo:

    Olipas taas hyvä kirjoitus. Hienoa kun jaat tätä raamatunhistorian tuntemustasi meille vähemmän tietäville. T. Raikka

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s