Jumala loi auringon, kuun…

Emil Anton kirjoitti omassa Hyviä uutisia -blogissaan 14.10.2013 kirja-arvostelun uusimmasta kirjastani. Anton oli oivaltanut kirjani idean ja kykeni tiivistämään sen sanoman muutamaan sivuun. Kunnioituksesta tätä sanakarillista tekoa kohtaan julkaisen hänen arvionsa tässä:

Jumala loi auringon, kuun…

Eero Junkkaalan kirja Alussa Jumala loi… – Luomisusko ja tieteellinen maailmankuva (Perussanoma 2013) on synnyttänyt vilkasta keskustelua esim. Areiopagi.fi -sivustolla, jolla fyysikko Vesa Palonen ja uskonnonfilosofi Aku Visala arvioivat kirjan. Junkkaala pitää kirjaa yhtenä tärkeimmistä koskaan kirjoittamistaan kirjoista (s. 234).

Junkkaala itse tiivistää kirjan sanoman kymmeneen kohtaan aivan kirjan lopussa: 1) luominen, lankeemus ja lunastus muodostavat kristillisen uskon perustan. Junkkaala siis uskoo Jumalan luoneen maailman ja että syntiinlankeemus on todellinen. 2) Luomakunta julistaa Jumalan kunniaa ja kertoo kaikkialla luojastaan. Jumalaa ei pidä todistaa tieteen aukoilla, vaan Jumala on kaiken takana, tunnetun ja tuntemattoman. 3) Raamatun luomiskertomus ei seiso tai kaadu luonnontieteiden haasteiden edessä. Luomiskertomusten tarkoitus on Junkkaalan mukaan vastata kysymyksiin “kuka” ja “miksi”, ei “milloin” ja “miten”.

4) Kristitty voi ajatella Raamatun ja tieteellisen maailmankuvan suhteesta miten tahansa. Junkkaala vastustaa dogmatismia luominen vs. evoluutio -debatissa. 5) Kristityn ei ole välttämätöntä muodostaa mitään mielipidettä näistä kysymyksistä. Asian voi jättää eksperteille. 6) Jumalan luonnon kirja ja Jumalan Sanan kirja puhuvat samaa kieltä. Raamattu ja maailma eivät voi olla ristiriidassa keskenään. 7) Jumala on antanut ihmiselle kyvyn tutkia hänen luomaansa maailmaa. Tieteet ovat siis Jumalan antaman järjen käyttämistä.

8) Tieteessä ei voida käyttää Jumalaa argumenttina. Tiede pelaa yleisesti hyväksytyillä pelisäännöillä, eikä sillä ole mitään Jumala-vastaista agendaa. 9) Kehitysopin vastustaminen voi muodostaa vakavan esteen ajattelevan ihmisen tielle raamatullisen uskon vastaanottamiseen. Kreationismi pikemmin syö kristinuskon uskottavuutta kuin vahvistaa sitä. 10) Kristityn tulee aina olla totuuden puolella. Totuuden vääristely ja puolitotuudet ovat epäkristillisiä.

Kirjan loppupuolella on myös joukko puheenvuoroja kristityiltä tiedemiehiltä ja teologeilta, kuten Risto Heikkilältä, Atte Korhoselta, Antti Laatolta ja Tapio Luomalta. He kaikki vahvistavat Junkkaalan kirjan argumenttia kreationismia vastaan ja yleisesti hyväksytyn tieteen puolesta.

Junkkaalan tie

Ennen “vieraskyniä” Junkkaala kertoo oman tiensä kreationismista kehitysoppineeksi. Junkkaala ammensi kreationisminsa Uuras Saarnivaaralta ja sai biologiasta nelosen. Teologisessa tiedekunnassakaan käsitys ei muuttunut, vaikka Junkkaala alkoi tajuta, että Saarnivaara vetää aika ajoin mutkia suoriksi keinotekoisilla ratkaisuillaan.

Tärkeä etappi oli Israelin arkeologiaan tutustuminen. “Museoissa tavatut esinelöydöt ja muinaiset pääkallot saivat epäröimään lyhyttä maailmanhistoriaa. Tippukiviluolassa vierailu pakotti ajattelemaan, ettei tuo Jumalan luoma taidenäyttely ole voinut eilen syntyä (…) Avaruuden mittasuhteisiin perehtyminen vahvisti asian: kyllä nämä pallot ovat täällä kauan pyörineet.” (s. 169–170)

Tärkeä oli myös kreationistien ja teististen evolutionistien debattikirja Creation and Evolution (toim. Derek Burke), jossa Junkkaalan mielestä teistisen evoluution kannattajat voittivat. “Tärkeä havainto oli huomata, että maailman iästä puhuttaessa ei ole kysymys kahdesta samanarvoisesta ja keskenään kilpailevasta teoriasta. On vain yksi teoria, jossa monien, toisistaan riippumattomien tutkimusalojen keinoin on päädytty pitkään maailmanhistoriaan, ja sen lisäksi on sitä kohtaan esitettyjen kriittisten kysymysten arsenaali.” (s. 171)

Tämä on Junkkaalan yksi pääpointeista, jolla hän mielestäni voitti myös taannoisen Radio Dei -debatin kreationisti Pekka Reinikaista (joka saa osaksen veljellistä kritiikkiä pitkin kirjaa) vastaan. Junkkaala käytti Coca Cola -esimerkkiä, jonka hän esittelee kirjassakin (s. 144–145).

Myöhäispronssikauden kerrostumasta arkeologin lapioon kolahtaa kokispullon korkki. Päättelemmekö, että koska korkki on pronssikaudessa, koko arkeologian konsensus aikakausien ajoituksesta on väärä? Kreationisteilla on kokiskorkkeja, toisella puolella on useiden toisistaan riippumattomien tieteenalojen kuten geologian, arkeolologian, biologian ja tähtitieteen konsensus.

Junkkaala (s. 164) esittelee Gerald Raun kirjasta Mapping the Origins kuusi näkemystä evoluutiosta ja luomisesta: 1) naturalistinen evoluutio, 2) ei-teleologinen evoluutio, 3) suunniteltu evoluutio, 4) johdettu evoluutio, 5) vanhan maan kreationismi ja 6) nuoren maan kreationismi. Listasta puuttuvat ID eli älykkään suunnitelman idea, jonka kannattaja voi kuulua ryhmiin 4–6, ja teistinen evoluutio, jonka kannattaja voi kuulua ryhmiin 2–4. Junkkaala itse asettaa itsensä akselille 3–4.

Junkkaala kritisoi ennen kaikkea nuoren maan kreationismia ja vastaa kreationistien joihinkin tyypillisiin argumentteihin. Hän kritisoi kuitenkin myös ID-liikettä ja sen lankeamista “aukkojen Jumalaan”. Myös Tapio Puolimatka saa Junkkaalalta kritiikkiä turhan sekaannuksen aiheuttamisesta: tiede on Junkkaalan mukaan samaa kaikille maailmankatsomuksista riippumatta (s. 79, 83).

Alussa…

Aloitin artikkelini kirjan lopusta. Kirjan alussa Junkkaala käsittelee omaa erikoisalaansa eli Vanhaa testamenttia ja esittelee modernin tutkimuksen löytöjen pohjalta Raamatun luomiskertomusten (huom. monikko – 1. Mooseksen kirjan lisäksi luomisesta kerrotaan eri vivahtein mm. Psalmeissa, Jobin kirjassa ja Sananlaskuissa) merkitystä. Niiden sanoma on teologinen, ei niinkään luonnontieteellinen.

Huolimatta siitä, että Junkkaala pääasiassa kuuluttaa Raamatun ja tieteen yhteensopivuutta, joutuu hän myöntämään, että kysymyksessä ihmisen alkuhistoriasta joudutaan vaikean ristiriidan äärelle. Evoluutioteorian ja Raamatun kuvaukset ihmisen kehityksestä/luomisesta on “hyvin vaikeaa” sovittaa yhteen tavalla, “joka tekisi täyttä oikeutta molemmille” (s. 114).

Junkkaala yrittää kuitenkin parhaansa, ja tässä tulee tämän kirjan yksi mielenkiintoinen kontribuutio kiperään keskusteluun. Luomiskertomus sijoittunee maailmaan, jossa on maanviljelystä  ja karjanhoitoa (1. Moos. 4:2), minkä tiedämme sijoittuvan n. 10 000 vuoden taakse. Näin Junkkaala olettaa, että ihmisen luominen “raamatullisessa mielessä” sijoittuu “enintään noin 10 000 vuoden taakse”. (s. 115)

Tuohon aikaan maailmassa oli kuitenkin jo muitakin ihmisiä kuin Aadam ja Eeva, Kain ja Abel. “Kainin lause ‘Kuka hyvänsä joka minut kohtaa, voi tappaa minut’ on hyvin outo, jos maailmassa olivat vain isä ja äiti.” (s. 115) Junkkaala esittää, että Aadam ja Eeva “olivat ensimmäisen ihmisen prototyyppejä ja edustivat ensimmäistä ihmistä Jumalaan ja maailmaan päin”, vaikka muitakin ihmisiä oli (s. 116).

Miten tämä suhtautuu syntiinlankeemukseen ja perisyntiin, jos kaikki ihmiset eivät ole Aadamin ja Eevan jälkeläisiä? Junkkaala ehdottaa, että “samoin kuin yhden luominen merkitsi kaikkien luomista, samoin yhden lankeemus merkitsi kaikkien lankeemusta” (s. 117), Aadamin lankeemus olisi näin luettu kaikkia koskevaksi niin kuin Jeesuksen kuolemakin koitui kaikkien elämäksi. Niin kuin Room. 5:ssä.

Lopuksi

Junkkaala on mielestäni oikealla asialla vastustaessaan dogmaattista kreationismia ja puolustaessaan kristinuskon ja tieteen yhteensopivuutta (tosin huomautettakoon, että kreationistikin voi toki tehdä samaa). Itse kuulun siihen ryhmään, jolla ei ole mitään kovin vahvaa kantaa kirjan käsittelemään problematiikkaan.

En ole luonnontieteilijä, joten en uskalla sanoa oikein mitään luonnontieteellisestä keskustelusta. Mielestäni on joka tapauksessa hyvä olla tietoinen eri näkemysten olemassaolosta ja niiden älykkäimmistä puolustajista. Siksi tämänkin arvostelun jätän pääasiassa esitteleväksi. Kiitos Junkkaalalle keskustelunavauksesta ja yrityksistä antaa oma panos vaikeisiin tiedettä ja uskoa koskeviin kysymyksiin.

This entry was posted in Luokittelemattomat. Bookmark the permalink.

6 vastausta artikkeliin: Jumala loi auringon, kuun…

  1. ennustuksia sanoo:

    Ateistit kiittävät tällaisista kirjoista, kuin herra Junkkaalaan Jumalan luomistyötä ja Raamattua pilkkaava teos. Jos minä olisin ateisti, ostaisin läjän näitä kirjoja ja lähettäisiin eri seurakuntiin, erityisesti niihin jotka uskovat Raamattuun, jolloin yhdessä sukupolvessa on kristinusko kuollut, niin että Raamattu on siirretty syrjään ja Darwinin Lajien synty on saanut suuremman auktoriteetin antaen siunauksen abortista eutanasiaan.

    Samalla herra Junkkaala tekee myös Jeesuksesta apinan jälkeläisen, joka on hirvittävin pilkka Jumalasta mitä voi olla olemassa.

    Kun Kristuksen edessä tuomiolla teiltä Junkkaala kysytään, että miksi et uskonut Raamattuun, että tein maan ja kaikki siinä olevat kuudessa päivässä ja ettei luomistarina ole babylonialainen myytti eli valhe eikä totta, niin mitä aiot vastata?

    Jos tässä on luterilaisen kirkon ”konservatiivisin” kärki, niin ei ihme jos luterilainen kirkko on jäävässä hyljätyksi ja se poljetaan maahan.

    • Valitettavasti edellä oleva kirjoittaja ei ole lainkaan ymmärtänyt kirjani sisältöä. Yksikään ateisti ei voi sitä hyväksyä, sillä taistelen Jumalan luomistyön ja Raamatun oikean ymmärtämisen puolesta. Sen sijaan kirjani on tehnyt palveluksen monille kristityille,jotka ovat rohkaistuneet ajattelemaan, että kristitty voi ottaa Raamatun täysin vakavasti, eikä hänen tarvitse hylätä nykyaikaista tiedettä.

      • ennustuksia sanoo:

        Näin sanoo Junkkaala blogistin mukaan (Bwana joen kynästä):
        ”Kaikki Raamatun luomiseen liittyvät tekstit osoittavat, että niiden taustalla on muinainen maailmankuva. Sen mukaan maa on tasainen levy, jonka yllä kaartuu taivaan kansi. Kannen yläpuolella ja maan alapuolella on vesikerros. Maata pitää pystyssä maan perustusten pylväikkö. Näemme tämän esimerkiksi ensimmäisestä luomiskertomuksesta.”

        Miten ihmeessä tällainen väittämä ottaa Raamatun täysin vakavasti? Lukija ei ilmeisesti ole lukenut Jobia laisinkaan.

        ”Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan tyhjyyden päälle… Hän on vetänyt piirin (ympyrän) vetten pinnalle, siihen missä valo päättyy pimeään.” – Job 26:7,10

        Job tietää muitakin ihmeellisiä tieteellisiä faktoja, jotka vasta hiljattain ovat löydetty.
        http://ennustuksia.com/jobin-ihmeellinen-tieto/

        Mutta näin sanoo Mooses:
        ”Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.” – 2. Mooses 20:11

        Tämä kivitauluun kirjoitettu fakta ei sovi millään tavalla evoluutioteorian kuvaan universumin historiasta. Mutta huomaa sana ”teki” (hepr. asah), joka ei ole sana ”loi” (hepr. bara).

        Vaikka emme uskoisi Moosesta (tai koko VT:tä), niin evoluutioteoria on pahasti ristissä Uudenkin testamentin kanssa, sillä se kertoo että…
        – koko maailma tuhotui tulvassa, eikä meteoriitin törmäyksessä (2. Piet. 2:5)
        – ensimmäinen ihminen luotiin maasta, ei kehittynyt apinasta (1. Kor. 15:47)
        – Aadam toi kuoleman synnin mukana, jolloin apina ihmistä ”ennen” ei tarvitse pelastusta (Room. 5:12)
        – vaimo Eeva tehtiin miehestä, eikä hän tullut apina vanhemmasta (1 Kor. 11:8)
        – Aadam luotiin ennen Eevaa, jolloiin apina vanhemmat ovat mahdottomuus (1. Tim. 2:13)
        – Jumala lepäsi 7. päivänä töistään, jolloin hän teki kaiken 6 päivässä (Hepr. 4:4)
        – ihminen on luotu Jumalan kaltaiseksi, eikä apinan (Jaak. 3:9)
        – entropia eli kaiken rapistuminen, päinvastoin mitä kehitysoppi antaa ymmärtää (Hepr. 1:10-11)

        Ihminen, joka kohtaa evoluution kanssa näin suuren ristiriidan, joutuu heittämään jomman kumman roskiin. Evoluutio myös teorina on joutunut muuttumaan jatkuvasti ja hylkämään monet teoriansa, joka kertoo että koko alkuperäinen teoria ei ole kovinkaan uskottava, kun sen fundamentaalit murtuvat, kuten roska- eli tilke DNA, joka onkin suunnaton säätöpaneeli. Evoluutio myös filosofiana (järkeisoppina) on siis Raamatun totuuden kanssa pahassa ristiriidassa.

        Mutta onko universumi 6000 vuoden ikäinen? Ei, Raamattu ei sano niin, vaan että ihminen luotiin tuolloin kuten nykyinen luomakuntakin. Itse uskon ns. aukkoteoriaan, joka selittää monet ilmiöt asteroidivyön syntymisestä kaukaiseen tähtien valoon jotka kulkevat miljoonia vuosia, mutta silti voidaan hyväksyä Raamatun kirjaimellinen totuus ja tieteelliset havainnot (ei kaikkia tulkintoja ja teorioita).

  2. Bwana akubariki sanoo:

    Kiitos, Eero Junkkaala, että jaksat ajatella ja kirjoittaa! Arvostan avarakatseisuutta ja viisautta, jotka olet Jumalalta saanut. Toivon, että jaksat myös yksinkertais(tav)ia ihmisiä, jotka korottavat oman, vajavaisen tietonsa kaiken ylle. Kulje rauhassa. Älä anna loukata itseäsi. Ole siunattu.

  3. Erkki Perämäki sanoo:

    Luin Eeron kirjan suurella mielenkiinnolla. Tällaista raitista, totuudellisuuteen pyrkivää kirjaa tarvittiin kipeästi. Nuoren maan kreationistit ovat levittäneet totuuden vastaisia käsityksiään Suomen herätyskristillisissä piireissä ainakin 1970-luvulta lähtien. Uskon kuitenkin, että heidän tarkoituksensa on ollut vilpitön, mutta taitamattomuudessaan ja tietämättömyydessään he ovat saaneet aikaan paljon vahinkoa etenkin nuorison ja ajattelevien kristittyjen parissa.

    Kuten Eero kirjassaan toteaa, kukin voi ajatella luomisen asioista tavallaan, eikä se ole uskon tärkein sisältö. On kuitenkin ihmisiä, jotka eivät voi kieltää tieteen kiistattomia saavutuksia ja sisimmässään kiusaantumatta seurata valhetiedon levitystä. Heidän puolestaan Eero on tehnyt suuren työn asettuen samalla alttiiksi ankaralle kritiikille.

    Ihmisen aivoille on vaikeaa luonnollisesti käsittää suuria lukuja (maailman ikää, avaruuden etäisyyksiä) ja toisaalta pieniä todennäköisyyksiä (mikä selittää mm. lottoamisen suosion). Tästä syystä ihminen on altis uskomaan nuoren maan kreationistien puheet, ellei hän tunne tieteen metodeja. Samalla tavoin uskoisimme edelleen auringon kiertävän maata, koska se näyttää tekevän niin. Ilman kaukoputkia ja lähiavaruuden tieteellistä tutkimusta emme pääsisi oikeaan käsitykseen edes omasta aurinkokunnastamme.

    Kirjassaan Eero kunnioittaa Raamattua Jumalan sanana, joka on puhutellut ihmisiä kaikkina aikoina. Hän ei tee siitä luonnontieteen käsikirjaa, millaiseksi sitä ei ole koskaan tarkoitettukaan.

    Kosmologi Kari Enqvist on havainnut, että osa kirstityistä korottaa Raamatun uskomisensa kohteeksi Kolmiyhteisen Jumalan sijaan.

  4. Nimimerkille ”ennustuksia” totean, että lue ensin kirjani ja ota sitten vasta kantaa näkemyksiini.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s