Ensimmäisen temppelin ”edeltäjä” löydetty?

Sain vinkin lehtiartikkelista, jonka mukaan Jerusalemista olisi löydetty Melkisedekin alttari. Ajattelin välittömästi, että kyseessä on jälleen sellainen juttu, jossa hurskas mielikuvitus ja amatöörimäinen arkeologia rakentavat tuulentupia, jotka eivät kestä asiallista kritiikkiä. Kun tutustuin aineistoon, se alkoikin näyttää hyvin kiinnostavalta.

Jerusalemissa on tehty vuosikausia kaivauksia sekä Gihonin lähteen ympärillä että sen yläpuolella Daavidin kaupungissa. Edellisiä ovat johtaneet Ronny Reich ja Eli Shukron, jälkimmäistä mm. Eilat Mazar. Olen käynyt Reichin kanssa tutustumassa Gihonin kaivauksiin. Nyt Shukron joka on jo eläkkeellä, on kertonut erikoisesta löydöstä. Daavidin kaupungin uumenista Kidronin laaksosta on löydetty luola, jossa on pystyyn asetettu suurikokoinen kivi. Kiven vieressä on kallioon hakattu reikiä ja muita muodostelmia. Shukronin tulkinnan mukaan kivipaasi on keskipronssikaudelta, siis Israelin patriarkkojen ajalta. Vastaavan kaltaisia kiviä on vuosien aikana löydetty useista eri kohteista. Niitä kutsutaan nimellä masseba, ja kyseinen hepreankielen sana esiintyy Vanhassa testamentissa 32 kertaa. Yleensä aina se tarkoittaa uskonnollista monumenttia, pyhäkköä tai palvontapaikkaa.

Shukronin tulkinta tästä Jerusalemin massebasta on dramaattinen. Hän sanoo, että se viittaa Melkisedekiin, ja on Jerusalemin ensimmäinen yksijumalaisen uskonnon pyhäkkö, temppeli numero nolla. Shukron viittaa Ensimmäisen Mooseksen kirjan 14. lukuun, jossa Abraham kohtaa Salemin kuninkaan ja tämä siunaa hänet. Abraham antaa kymmenykset Melkisedekille. Tähän Shukron yhdistää kuvauksen luvusta 28, jossa kerrotaan Jaakobin unesta Betelissä. Herättyään unesta Jaakob otti kiven, joka oli hänen päänalusenaan, pystytti sen patsaaksi ja vuodatti sen päälle öljyä. Sitten hän sanoi, että kivestä jonka hän pystytti, on tuleva Jumalan pyhäkkö, ja hän lupasi Jumalalle kymmenykset kaikesta, mitä hän saa. Näillä kertomuksilla on hyvin ilmeisiä liittymäkohtia.

Onko siis mahdollista, että Jerusalemin löytö olisi Melkisedekin alttari tai pyhäkkö? Tulkinta on aika rohkea, lähes yltiöpäinen, mutta luo kuitenkin mielenkiintoista valoa erikoiseen Melkisedek-kertomukseen. Olisiko Abraham matkoillaan kohdannut hengenheimolaisensa, yhtä Jumalaa palvelevan papin, ja pyytänyt tältä siunausta? Olisiko tämä Jerusalemin kanaanilainen hallitsija pystyttänyt kaupunkiin alttarin samoin kuin Jaakob ja monet muut myöhemmin? Tänne Abraham joka tapauksessa tuli myöhemmin Iisakin kanssa aikoen uhrata poikansa. Hänen ei tarvinnut tehdä sitä, mutta kyseinen paikka jäi kansan muistiin. Siksi samalle vuorelle rakennettiin aikanaan Salomon temppeli.

Emme tule koskaan tietämään, onko löydetyllä kivellä mitään tekemistä Melkisedekin kanssa. Silti löytö on hyvin kiinnostava, koska se vie Jerusalemin uskonnollista historiaa pitkän harppauksen taaksepäin. Se kertoo kanaanilaisesta Jerusalemista yksityiskohdan, joka saattaa valaista tuota harvinaista Melkisedek-kertomusta. Raamattuhan liittää tähän outoon hahmoon myöhemmin hyvin kovat lataukset. Hänet mainitaan psalmissa 110 ja vielä Uudessa testamentissa Heprealaiskirjeen 7. luvussa itsensä Kristuksen esikuvana. Pohdin lisää tätä Melkisedek-kertomusta alla olevassa artikkelissa.

Kategoria(t): Luokittelemattomat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s