Kuka kumman Melkisedek?

Voisiko Jerusalemista tehty kivipaasilöytö olla Melkisedekin alttari? Kirjoitin tästä edellä lyhyen selostuksen. Löytö innoitti jatkopohdintaan Melkisedekistä. Tuo Ensimmäisen Mooseksen kirjan 14. luvun jakeissa 18-20 esiintyvä henkilö on Vanhan testamentin kuvauksessa varsin erikoinen. Hänet esitellään Salemin kuninkaana ja Korkeimman Jumalan pappina. Salem on Jerusalemin muinainen nimi, kuten psalmi 76:3 osoittaa. Tämä outo henkilö tuo leipää ja viiniä ja siunaa Abrahamin. Abraham puolestaan antoi hänelle kymmenykset saamastaan sotasaaliista. Melkisedek tulee kuvaan kuin tyhjästä ja häipyy maisemista saman tien. Hän ei liity mihinkään sukuluetteloon, joihin kaikki Vanhan testamentin pelastushistoriaan kuuluvat henkilöt liitetään.

Melkisedek mainitaan tämän jälkeen Raamatussa kahdessa eri yhteydessä, jotka eivät todellakaan ole mitään vähäpätöisiä tekstejä. Psalmi 110 on Uudessa testamentissa useimmiten siteerattu psalmi. Myös Jeesus itse lainaa sitä ja sovittaa sanoman itseensä. Psalmissa puhutaan Herrasta, joka istuu Jumalan oikealle puolelle, siis Messiaasta. Tämä on ”pappi ikuisesti” sillä hänen pappeutensa on ”Melkisedekin pappeutta”.

Uusi testamentti panee vielä paremmaksi. Heprealaiskirjeessä (luvuissa 5,6 ja 7) lainataan juuri tuota Psalmia 110 ja todetaan, että Kristus on ylipappimme ja hänen pappeutensa on ”Melkisedekin pappeutta”. Melkisedek nähdään Jeesuksen ennakkokuvana, koska tämä on ”vanhurskauden kuningas” ja ”rauhan kuningas” nimensä perusteella ja koska tällä ”ei ole isää, ei äitiä eikä sukuluetteloa, hänen elinpäivillään ei ole alkua eikä loppua”.

Ensimmäisen Mooseksen kirjan kuvaus on juutalaisuudessa synnyttänyt tarinan, joka kuvataan Ensimmäisessä Henokin kirjassa. Sen mukaan Melkisedek on syntynyt jo ennen vedenpaisumusta, mutta elänyt kuitenkin vielä vedenpaisumuksen jälkeen. Hänet on otettu taivaaseen Henokin ja Elian tavoin ja hän tulee sieltä takaisin aikojen lopulla. Myös Qumranin kirjoituksissa Melkisedek kuvataan lopunajalliseksi pelastajaksi.

Onko tämä Melkisedek ollut todellinen historiallinen henkilö? Luotettavin kuvaus on tuo Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrottu. Hän on ollut keskipronssikaudella elänyt Jerusalemin kaupunkivaltion kuningas. Jerusalemin vanhin lähteissä kuvattu nimi on Urusalimmu ja kaupunki mainitaan jo 1900-luvulta eKr. egyptiläisissä kirousteksteissä. Sittemmin 1300-luvun Amarna-kirjeissä kaupungilla on keskeinen rooli. Varhaiset jerusalemilaiset olivat ”kanaanilaisia”, vaikka emme tiedä heidän todellista etnistä alkuperäänsä. Daavidin aikana heitä kutsuttiin jebusilaisiksi.

Erikoista Vanhan testamentin kuvauksessa on, että Israelin ykköskantaisän ja kaikkein suurimman uskon sankarin yläpuolelle asetetaan henkilö, joka ei kuulu tähän kansaan. Kuinka ”pakana” voi siunata Abrahamin? Melkisedek esitellään kuitenkin yhden Jumalan, ”Korkeimman Jumalan”, palvelijaksi. Monoteismi ei ollut tuohon aikaan vielä maailmalla tunnettu ilmiö. Heprealaisia lukuun ottamatta monoteismia esiintyy vasta Eknatonin Egyptissä 1300-luvulla eKr. Korkein Jumala on hepreaksi El Eljon. El merkitsee jumalaa ja oli kanaanilaisten pääjumalan nimi. Patriarkkakertomuksissa on useita Jumalalle annettuja nimityksiä, kuten El Shaddai, El Roi, El Olam ja El Betel.

Tämän verran voimme sanoa tekstien ja historiallisten lähteiden valossa. Jatkan kuitenkin pohdintaa. Abraham oli saanut lupauksen maasta, kansasta ja siunauksesta. Jumala oli valinnut hänet pakanallisen Kaldean Urin keskeltä. Hänen aikanaan ei vielä ollut mitään organisoitua eikä määriteltyä uskon tulkintaa. Moosekseen olisi vielä useita satoja vuosia. Luvattuun maahan tullut Abraham on käynyt sodan pohjoisen kuninkaita vastaan ja paluumatkalla kohtaa miehen, joka näyttää olevan ”samalla puolella” hänen kanssaan. Käy ilmi, että tämä rauhan mies uskoo samaan tapaan kuin Abraham, yhteen Jumalaan, jota hän kutsuu Korkeimmaksi Jumalaksi. Oli löytynyt hengenheimolainen, joka kaiken lisäksi on paikallinen kuningas ja pappi. Abraham puolestaan on ”maallikko”, puolipaimentolainen heimopäällikkö. Niinpä Abraham pyytää, voisiko tämä saman uskon pappisedustaja siunata hänet. Hän tuo paikalle leipää ja viiniä ja siunaa Abrahamin.

On helppo ymmärtää, että apostolisena aikana tämä kolmen jakeen mittainen kertomus on noussut aivan uusiin sfääreihin. Kun lisäksi Messiaasta kertova psalmi lainaa tätä, liittymä kohta Kristukseen on selvä. Tapaamme Vanhassa testamentissa Jeesuksen ennakkokuvan. Jeesus on todellinen kuningas ja ylimmäinen pappi. Hän antaa itsensä meille leivässä ja viinissä. Me puolestamme annamme hänelle kymmenykset – tai mieluiten koko elämämme.

Kategoria(t): Luokittelemattomat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Kuka kumman Melkisedek?

  1. Kosti Vasumäki sanoo:

    Varsin mielenkiintoinen on tuo Eli Shukronin tulkinta, ”jonka mukaan kivipaasi on keskipronssikaudelta, siis Israelin patriarkkojen ajalta.” Vielä mielenkiintoisemaksi asian tekee se, että kysessä olisi ”Melkisedekin alttari, siis temppeli numero nolla.” Onko se sitten mahdollista? On hyvin todennäköistä, että Aabraham on tavannut Melkisedekissä ”hengenheimolaisensa.” Luther viittaa Melkisedekistä (Vanhurskas Kuningas) kirjoittaessaan kantaisä Seemiin, koska Lutherin mukaan tuohon aikaan ei ollut ketään suurempaa kantaisää, varsinkaan hengellisissä asioissa.” Seem on suurimpana kantaisänä ollut myös kirkon ja Jumalan, Korkeimman pappi, joka virkansa perusteella hoiti myös kuninkaan tehtävää.

    Mikäli Raamatussa mainitut kantaisien elinajat oteaan todesta, niin Lutherin mukaan ”Aabraham oli 58-vuotias, kun Nooa kuoli ja Seem eli 35 vuotta vanhemmaksi kuin Aabraham ja Seemin poismeno (kuolemaa ei mainita), on tapahtunut hieman ennen Jaakobin lähtöä Egyptiin.

    Tuo teksti (1.Moos.14) Melkisedekistä vaikuttaa liittyvän historialliseen tapahtumaan, koska leivän ja viinin tuominen on tulkittavissa yhteiseksi kiitosateriaksi Aabrahamin voitettua viholliset Jumalan avulla. Hebrealaiskirjeeseen ei sensijaan sisälly mainintaa leivästä ja viinistä Melkisedekin yhteydessä. Hebrealaiskirjeessä 7:3 olevan tekstin Luther liittää Kristuksen ainaaseen kuninkuuteen.

    Sen sijaan Heb.7:6 toteaa:” mutta hän, jonka sukua ei johdeta heistä, (Nooasta, vaan ei Aabrahamin kupeista lähteneistä) otti kymmenykset Aabrahamilta ja siunasi sen, jolla oli lupaukset näyttää viittaavan nimenomaan Melkisedekiin / Seemiin.

    Heb.7: jakeessa 10 on lisäksi mielenkiintoinen maininta Leevistä, josta todetaan, että hän oli vielä isänsä (Jaakobin) kupeissa, kun Melkisedek meni häntä vastaan. Mikäli patriarkkojen elinajat tulkitaan Raamatun mukaisesti, niin Melkisedek tapasi siten myös Jaakobin, kuten myös Leevin, joten Lutherin tulkinta Melkisedekistä kantaisä Seeminä vaikuttaa varteenotettavalta vaihtoehdolta ainakin minun mielestäni.

    Ehkäpä onkin niin, että Eli Shukronin tulkinta ”Melkisedekin alttarista” on varsin lähellä totuutta. On niin tai näin mielenkiintoinen tuo löytö on joka tapauksessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s