En ymmärtänyt mitään, mutta ymmärsin kaiken

Olin jumalanpalveluksessa, jossa ensimmäisen tunnin ajan ainoastaan laulettiin ylistyslauluja ja rukoiltiin. En ymmärtänyt koko aikana sanaakaan, mutta silti luulen, että ymmärsin kaiken. Ollaan missä maassa, kielessä tai kulttuurissa tahansa, niin kristityt ylistävät Jeesusta suunnilleen samoilla sanoilla. Sitä paitsi sanoilla ei ylistyksessä ole kovin suurta merkitystäkään. Kysymys on enemmänkin sydämen avoimuudesta ja rukoilevasta asenteesta. Kysymys on Jumalan hyvyyden ja suuruuden ylistämisestä, kiittämisestä ja kunnioittamisesta. Näinhän tehdään on monissa ylistyspsalmeissakin. Esimerkiksi psalmi 148 on luettelo asioista, joiden vuoksi Jumalaa kiitetään.

Minä en ole koskaan ollut mikään ylistyskokousten sydänystävä. Suomessa joskus olen pyrkinyt välttämään tilaisuuksia, joissa kovasti ylistetään. Niinpä on täysin epäloogista, että ollessani vieraassa maassa ja jumalanpalveluksissa, joissa ilman tulkkia en ymmärrä sanaakaan, alan yhtäkkiä puhua ylistämisen puolesta. Olen aina sanonut, että jos kristittyjen lauluvarasto koostuu yksinomaan ylistyslauluista, se on aivan liian kapea. Elämässä on muitakin värejä ja tuntoja, joiden pitää löytyä myös lauluista. Siksi virret ovat monipuolisempi laulukirja. Olen edelleen samaa mieltä, ainakin melkein.

Jokin uusi näkökulma täällä vieraassa maassa pienen vähemmistökirkon parissa on kuitenkin syntynyt. Kristitty elää arjessa muiden uskontojen puristuksessa. Kadulla hän törmää vuoroin hindujumaliin, vuoroin Buddhan patsaisiin. Uskonnollisuus näkyy kaikkialla, mutta se ei ole kristinuskoa. Kristittynä naisena hänellä on edessään kohtuuttoman suuri ongelma: jos hän ei löydä tai hänelle ei löydetä kristittyä miestä, hänen on pakko mennä naimisiin hindun kanssa. Ennemmin hän kuolee kuin suostuu siihen. Muutamat ovatkin tehneet tästä syystä itsemurhan. Kristitty elää melkoisen ulkopuolisen paineen alla.

Kun hän sitten tulee kirkkoon, hän tulee omiensa luo. Hän tulee hetkeksi turvapaikkaan maailman pahuudelta. Hän tapaa ystäviä, jotka kamppailevat samojen kysymysten kanssa. Nyt he alkavat laulaa ja rukoilla. Laulu aaltoilee välillä kauniina melodisena hymninä, välillä voimakkaiden taputusten rytmittämänä, lähes riehakkaana ylistyslauluna. Monella ovat silmät kiinni, jotkut kohottavat kätensä. Paha maailma on kirkon ulkopuolella. Täällä on Jumalan seurakunta, täällä Jeesus, täällä turvapaikka, täällä sielu lepää ja henki ylistää Jumalaa hänen valtavasta hyvyydestään. Täältä ammennetaan voimia lähteä takaisin maailmaan. Tämä ei ole pakoa todellisuudesta, vaan todellisuuden tuomista Jumalan kasvojen eteen.

Kirkossa tarvitaan muutakin kuin rukousta ja ylistyslauluja. Siellä on tärkeää kuulla julistettavan Jumalan sanaa ja sieltä saadaan opetusta ja neuvoja arjen kristillisyyteen. Mutta onhan meidän messummekin suurelta osin rukousta, ainakin sen voi koko ajan muuttaa rukoukseksi. Virret ovat sitä, liturgia on suurelta osin sitä ja saarnan teematkin voi kääntää rukouksena omaan elämäntilanteeseen.

Mietin, miksi joskus vierastan ylistyskokouksia. Ehkä siksi että toisinaan niissä tulee tunne, että lauluin pyritään ikään kuin väkisin saamaan Pyhä Henki paikalle. Ikään kuin hän ei haluaisi muuten tulla, mutta suostuttelemalla tai jopa suggeroimalla itsemme oikeaan tilaan saamme hänet lopulta tulemaan. Ehkä kukaan ei oikeasti tarkoita tätä, syntyy vain sellainen tunne. Joskus rukous ja ylistys tuntuvat aidoilta, joskus teennäisiltä. Ehkä vika on minussa, jolla on kiusaus siirtyä osallistujan osasta tarkkailijan rooliin. Toisaalta, arviointiinkin meitä kehotetaan. Mitä tahansa ei pidä nielaista aitona kristillisyytenä. Olkia ja heiniä tulee helposti kullan ja hopean sekaan.

Vieraassa maassa en pysty arvioimaan kristillisyyttä senkään vertaa kuin Suomessa. Kieli- ja kulttuurierot vaikeuttavat asiaa olennaisesti silloinkin, kun näennäisesti puhuisimme samaa kieltä (englantia siis) tai meillä olisi hyvä tulkki. Mitä on sanojen takana ja miten toinen ymmärtää ne termit, jotka minulle ilmaisevat uskoni keskeistä sisältöä. En tiedä. Tämä kontekstien suuri erilaisuus vaivaa muukalaista opettajaa vieraassa maassa. Tästä huolimatta yritän murtautua näiden esteiden taakse ja nähdä universaalin kristinuskon puhuttelevan ihmisiä kaikkialla maailmassa myös samalla tavalla. Jumalan edessä ihmisestä tulee syntinen. Kristuksen tähden hän saa uskoa syntinsä anteeksi. Pyhän Hengen läsnäolo vakuuttaa häntä Jumalan lapseudesta. Siksi hän puhkeaa kiitokseen ja ylistykseen. Ja käyttää suunnilleen samoja sanoja kaikkialla maailmassa.

This entry was posted in Luokittelemattomat. Bookmark the permalink.

2 vastausta artikkeliin: En ymmärtänyt mitään, mutta ymmärsin kaiken

  1. Eeva-Kaisu Törönen sanoo:

    Kiitos avoimesta ja syvällisestä kirjoituksestasi. Olen samalla tavoin kokenut usein oloni kiusaantuneeksi ylistyskokouksessa tai kristittyjen keskellä, jotka puhkeavat kovaäänisesti ylistämään Jumalaa. Ymmärrän kuitenkin nyt, että vaikka ylistykseen puhkeaminen voi olla jopa huomionhakuista, parhaimmillaan se kumpuaa ilosta ja siitä kokemuksesta, että Jumalamme on käsittämättömän hyvä, armollinen ja suuri. Olen rikkinäisen lapsuuden ja koulukiusaamisen haavoittama ja on kestänyt kauan edes tajuta, että jumalakuvani on ollut niin julma, en ole voinut kokea Jumalaa turvalliseksi ja läheiseksi. Vasta saatuani rauhassa purkaa Jumalalle katkeruuteni, epäilykseni ja epätoivoni olen tajunnut, että Jumala on aivan toisenlainen kuin lapsenomainen kokemukseni Hänestä. Kristuksen toiminta Uuden Testamentin mukaan on alkanut avautua minulle uskomattoman armahtavana ja siksi lempeänä ja kärsivällisenä ja rohkaisuna iloon, luovuuteen, rakkauteen ja rohkeuteen: elämään, jossa aina on edessä vieläkin parempaa, vaikka kulkisimme tällä hetkellä pimeässä laaksossa.

    Haluaisin kysyä, millaista palautetta olet saanut evoluutiota käsittelevästä kirjastasi ja voisitko ajatella kirjoittavasi kirjan raamatuntulkinnasta – minusta on tuskallista nähdä, miten paljon niin monet kristityt tulkitsevat Raamattua omien ennakkoluulojensa läpi. Haluaisin kuulla, miten ja miksi eri kristillistä suunnista tulevat ihmiset tulkitsevat Raamatun kohtia, joita voi tulkita monin eri tavoin. Esimerkiksi kun Jeesus lähettää Luukkaan mukaan 70 opetuslasta ja kieltää heitä ottamasta mukaan tiettyjä varusteita: kukkaroa, laukkua ja jopa sandaaleita. Miten tulkitset tämän kiellon? Millaiseen rohkeuteen ja luottamukseen se meitä kutsuu? Mitä ovat meidän aikamme ’kukkaro, laukku ja sandaalit’? Tuskinpa kukaan Suomessa lähtee evankelioimaan talvella ilman talvikenkiä :-)…
    Olkoon Kristus kanssasi ja vahvistukoon henkesi, sielusi ja ruumiisi Hänen tuntemisessaan joka päivä, kunnes Hän tulee!

    Eeva-Kaisu Törönen

  2. Esa Ahonen sanoo:

    Hei,
    Olipa mukava lukea tämä kirjoitus ja palauttaa mieliin ne monet, monet kerrat, kun koko perheemme on istunut (siis lattialla) nepalilaisessa jumalanpalveluksessa! Meillä oli toki haastavan alun ja kielenopiskelun jälkeen se ilo, että myös ymmärsimme, mitä lauloimme ja kuulimme. Olen samoin kuin Sinäkin parantumaton suomalaisten virsien ystävä, mutta ehkä enemmän tuntisin olevani kotonani nepalilaisessa jumalanpalveluksessa, jossa ilo ja välittömyys on avointa. Varmasti noita tuntemuksia ja arveluja aitoudesta oli minullakin, suomalainen kun sisimmältäni olen, mutta enemmän taidan kyllä olla huolissani suomalaisten turhasta varautuneisuudesta ja kankeudesta. Mielenkiintoista kyllä on, että opin toisaalta aikoinaan Nepalissa arvostamaan jäykänoloista suomalaista liturgiaa, joka antaa ryhtiä asioihin, kunhan nyt ei liiaksi kangista. Tasapainoiluahan tämä elämä on erilaisten asioiden välillä. Mutta rohkaisen menemään täysillä mukaan nepaliseurakunnan iloon ja ylistykseen!

    Esa Ahonen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s