Seurakuntalainen uutisoi 23.9.2019, että Yalen yliopiston professori David Gelernter on hylännyt darwinismin ja irtisanoutuu evoluutioteoriasta epätodennäköisenä tieteellisenä teoriana. Hänen mukaansa älykäs suunnittelu ansaitsee syvemmän tarkastelun.
Artikkeli oli kiinnostava ja herätti monissa riemastuneita reaktioita: noinhan minä olen aina sanonut. Riemu on siinä mielessä hiukan ennenaikaista, että yhden professorin yhdellä artikkelilla evoluutioteoria ei vielä kumoudu. Herra Gelernter on liittynyt siihen joukkoon, joka tekee kriittisiä kysymyksiä vallalla olevalle kehitysteorialle. Näin juuri pitää tehdä. Tämä on tieteen tehtävä. Kaikkia teorioita pitää arvostella ja kaikki hypoteesit pitää asettaa kyseenalaisiksi. Gelernter ei ole ensimmäinen, joka havaitsee evoluution jatkumossa kohtia, joihin ei ole selviä vastauksia.
Kyseisestä artikkelista noussut kohu on samankaltainen, kuin nousi taannoin julkaistusta dinosauruksen pehmytkudoslöydöstä. Kreationismin kannattajat katsoivat käsityksen maailman pitkästä iästä saaneen lopullisen kuoliniskun. He eivät kuunnelleet löydön tekijää Mary Schweitzeria, joka sanoi, ettei tämä löytö suinkaan muuta vallitsevaa teoriaa maailman iästä, vaikka tuokin tutkijoille kiinnostavaa lisäpohdintaa. Schweitzer on muuten tunnustava kristitty.
Professori Gelernter päättelee, että prekambrikauden ja kambrikauden (huom. noin puoli miljardia vuotta sitten!) välisestä saumakohdasta ei löydy riittävästi näyttöä siitä, miten eliöt ovat voineet hitaasti muuttua toisiksi lajeiksi. Hyvä huomio. Tällaisia on tehty ennenkin monista muista maailmankausista. Itse asiassa fossiililöydöt ovat niin sattumanvaraisia, että on ylipäätään ihme, että jonkinlainen jatkumo löytyy. Kokonaiskuva on silti aivan selvä: alemmissa kerrostumissa on yksinkertaisempia eläimiä ja kehitys näkyy selvästi tultaessa myöhempiä aikoja kohti. Sekä fossiilitutkimus että DNA-tutkimus vahvistavat kehityksen kulun.
Tämä artikkelissa mainittu Yalen yliopiston professori kertoo lukeneensa erityisesti Stephen Meyeriä, joka on tunnettu Intelligent Design (ID) teorian kannattaja. Gelernter sanoo kuitenkin, ettei hän täysin hyväksy ID:täkään, koska tässä teoriassa on vielä kehitettävää. Hän kuitenkin lähtee siitä, että Jumala on luonut kaiken. Olemme siis tässä hänen kanssaan täsmälleen samaa mieltä. Luomakunnan ihmeellisissä vaiheissa näkyy Luojan ihmeellinen kädenjälki.
Nyt siis on syytä laittaa hiukan jäitä hattuun niiden, jotka ajattelevat evoluutioteorian kumoutuneen muutama päivä sitten. Näin ei ole tapahtunut. Tieteellinen keskustelu on jatkunut Darwinin päivistä saakka ja jatkuu edelleen. Pitkä kehityskaari vuosimiljoonineen on niin hyvin perusteltu, että sitä ei voi hujauttaa nurin muutamalla kriittisellä kommentilla. Keskustelussa on hyvä muistaa Thomas Kuhnin tunnettu lause: ”Jos mikä tahansa ja jokainen yhteensopimattomuus olisi teorian hylkäämisen peruste, kaikki teoriat olisi hylättävä aina.”
Siis evoluutioteoriaa ei ole kumottu. Ei myöskään sitä, että Jumala on luonut maailman. Jälkimmäistä ei tiede pysty koskaan kumoamaankaan. Jos edellinen joskus kumoutuu, se saa mennä.
Eero Junkkaala 
Hyvä Eero! Kyllä id toimii!
Lainaus Gelernterin artikkelista, lopussa linkki
If Meyer were invoking a single intervention by an intelligent designer at the invention of life, or of consciousness, or rationality, or self-aware consciousness, the idea might seem more natural. But then we still haven’t explained the Cambrian explosion. An intelligent designer who interferes repeatedly, on the other hand, poses an even harder problem of explaining why he chose to act when he did. Such a cause would necessarily have some sense of the big picture of life on earth. What was his strategy? How did he manage to back himself into so many corners, wasting energy on so many doomed organisms? Granted, they might each have contributed genes to our common stockpile—but could hardly have done so in the most efficient way. What was his purpose? And why did he do such an awfully slipshod job? Why are we so disease prone, heartbreak prone, and so on? An intelligent designer makes perfect sense in the abstract. The real challenge is how to fit this designer into life as we know it. Intelligent design might well be the ultimate answer. But as a theory, it would seem to have a long way to go.
A Final Challenge
I might, myself, expect to find the answer in a phenomenon that acts as if it were a new and (thus far) unknown force or field associated with consciousness. I’d expect complex biochemistry to be consistently biased in the direction that leads closer to consciousness, as gravitation biases motion towards massive objects. I have no evidence for this idea. It’s just the way biology seems to work.
https://www.claremont.org/crb/article/giving-up-darwin/
Kun lukee Gelernterin alkuperäisen artikkelin, pääsee vähän tarkemmin selville hänen ajatuksistaan, kuin Seurakuntalaisessa olleen artikkelin perusteella. Vaikuttaa siltä, että Gelernter ei vastusta sitä, että lajit ovat polveutuneet toisistaan. Hänen kritiikkinsä kärki kohdistuu evoluution mekanismiin. Sattumanvaraisten muutosten todennäköisyys siihen, että ne voisivat tuottaa riittävästi aineistoa luonnonvalinnalle kokonaan uudenlaisten ominaisuuksien kehittymistä varten, on hänestä liian pieni. Tässä häneen on ilmeisesti tehnyt vaikutuksen perustelut, joita on Meyerin kirjassa – Gelernter ei itse ole biologi, eikä tosin Meyerkään.
Onko Gelernteristä siis tullut ID:n kannattaja? Ainakaan hän ei sano kannattavansa Meyerin versiota ID:stä. Hänen oma ehdotuksensa, vaikka hän antaa siitä vain pienen viitteen, on aika mielenkiintoinen, ehkä myös mielikuvituksellinen (?). Hän etsisi selitystä eliöiden tietoisuudesta. Ajatuksena on ilmeisesti, että eliöt jotenkin tiedostaisivat ympäristöään sillä tavalla, että sillä olisi vaikutusta mutaatioiden todennäköisyyteen. Tällaista ajattelua ei mielestäni edes tarvitse pitää ID:nä, koska kyse ei ainakaan tuossa kohden ole Jumalan väliintuloista, vaan luonnon ominaisuuksista.
Voivatko mutaatiot olla suuntautuneita? Yllättävää kyllä, sellaista on ehdotettu ihan evoluutioteorian kannattajiksi lukeutuvien tiedemiestenkin toimesta. Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessori Petter Portin kertoo: ”… uusi havainto, joka selvästi viittaa adaptiivisten, siis suuntautuneiden mutaatioiden mahdollisuuteen. Riisillä nimittäin havaittiin, että erilaiset ympäristöärsykkeet, kuten vaikkapa kylmäkäsittely, saavat aikaan transposonien eli ns. hyppivien geenien mobilisoitumisen. Liikkeelle lähteneet transposonit voivat sitten kiinnittyä toisten geenien läheisyyteen ja alkaa säädellä niiden toimintaa. Tämä puolestaan voi aiheuttaa viimemainituissa geeneissä pysyvän toiminnan tason muutoksen, joka auttaa kasvia tulemaan toimeen juuri asianomaisen mutaation aiheuttaneissa ympäristöolosuhteissa, esimerkiksi siis kylmässä ilmanalassa”.
Gelernter on saman ihmeen äärellä, kuin me monet, jotka näitä asioita mietimme. Miten ihmeessä evoluutio on voinut toimia niin hyvin? Jumalaan uskovan ei tarvitse ottaa tästä ehkä niinkään suurta päänsärkyä, kuin jonkun sekulaarin tiedemiehen. Luoja tietää, miten Hän on kaiken tehnyt.
Luonnossa tapahtuva muutos on silmin havaittava tosiasia. Mutta mistä muutos johtuu ja mihin se johtaa? Ei ainakaan evoluutioon. Perustelut:
Ihmisen jokaisessa solussa paria erikoissolutyyppiä lukuunottamatta on täsmälleen samat DNA-jaksot. Miksi ihosolullasi on täysin eri tehtävä kuin maksasolulla? Miten on mahdollista, että ne tuottavat täysin erilaisia proteiineja, vaikka niiden DNA on identtinen? On täysin selvä asia, että DNA ei sanele solun erilaistumista eikä tuotettavan proteiinin rakennetta.
Solun erilaistumiseen vaikuttavat ns. epigeneettiset informaatiorakenteet, kuten DNA:n metylaatioprofiilit, histonien epigeneettiset markkerit sekä koodaamattomat RNA-molekyylit. Eliöissä havaittava adaptoitumiseen liittyvä muutos johtuu näiden epigeneettisten informaatioprofiilien muutoksista. Ja itseasiassa epigeneettiset modifikaatiot saavat aikaiseksi hienovaraisia geneettisiä virheitä, jotka johtavat vähittäiseen geneettiseen rappeutumiseen. Esim. ihmisen genomissa on maailmanlaajuisesti jo yli 600,000 sairauksiin yhdistettyä geenivirhettä, mutta nykytiede ei tunne ainuttakaan täysin hyödyllistä DNA-mutaatiota. Genomimme rappeutuu erittäin nopeasti. Joka viides ihminen kantaa sairautta aiheuttavaa geenivirhettä.
Evoluutiolle ei ole mekanismia. Evoluutioteorian tueksi ei löydy ainuttakaan esimerkkiä, jossa biologisen informaation lisäys olisi johtanut rakenteellisen tai toiminnallisen monimutkaisuuden kasvuun jossakin eliössä.
Eero Junkkaala voisi itse yrittää todistaa evoluutoteoriaa käytännössä, mutta tiedän, että se on mahdotonta. En myöskään ymmärrä, miksi seurakuntalainen.fi julkaisee Junkkaalan pseudotieteellisiä artikkeleita ja vie ihmisiä harhaan Raamatun selkeistä opetuksista. Jeesus ei puhunut evoluutiosta vaan luomisesta.
Minun ei tarvitse todistaa evoluutioteoriaa, tiedemiehet ovat tehneet sen jo kauan sitten. Sen sijaan kommentoin tässä yleisesti tätä keskustelua, jota käydään tässä ja facebookissa jälleen kerran kirjoitusteni johdosta. Ne jotka pitävät evoluutioteoriaa vääränä ja jumalattomana hankkeena, perustelevat näkemyksensä joko sillä, että Raamattu ei puhu evoluutiosta mitään ja on siis sitä vastaan tai sillä, että luettelevat amerikkalaisten fundamentalistien markkinoimia vastaväitteitä, joiden kuvitellaan helposti kaatavan koko teorian. Jälkimmäisestä totean, että tietyn kreationistisen kuplan sisällä ei muunlaiseen tulokseen voi tullakaan. Kun kädessä on vasara, kaikki esineet näyttävät nauloilta.
Entä sitten Raamattu? Se ei todellakaan tunne evoluutioteoriaa, kuten se ei tunne lentopalloakaan, eikä raitovaunua eikä lääketieteen uusimpia saavutuksia. Raamattua pitää lukea oikein ja sen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti, muuten sille tehdään väkivaltaa. MInä uskon luomiseen aivan samoin kuin kaikki minua eri tavoin syyttävät. Raamatun luomiskertomus on täydellinen kuvaus Jumalan luomistyöstä. Mutta luonnontieteellinen kuvaus se ei ole, siksi myöskään luonnontiede ei voi sitä kumota. Se pysyy maailman loppuun asti, mutta Jumalan antamalla järjellä saamme samanaikaisesti tutkia, miltä hänen luomistyönsä näyttää, kun sitä tutkitaan luonnontieteen menetelmin. Tässä valossa on aivan ilmeistä, että Jumala on käyttänyt luomistyöhönsä vuosimiljoonia, mutta ”Jumalalle yksi päivä onkin kuin tuhat vuotta”.
Juurikin näin . Aika on suhteellinen ja evoluution ja luomisen välillä ei todellakaan ole ristiriitaa.. Hieno oivallus Eero Junkkaala.
Maallinen kehitysoppi on teoria, jonka sisaltaa lukuisia aukkoja, kuten ns. ”puuttuvan renkaan” ihmisten ja apinoiden valilla. Itse asiassa maallisen kehitysopin kannattajat joutuvat ottamaan paljon pidempia ”uskon hyppayksia” kuin raamatulliseen luomisoppiin uskovat kristityt. En usko maalliseen kehitysoppiin, koska se joko kieltaa Jumalan olemassaolon tai ainakin vahattelee sita. Lisaksi se joko kieltaa Raamatun perusopit luomisesta, lankeemuksesta ja lunastuksesta, puhumattakaan Jeesuksen 2. tulemisesta, tuhatvuotisesta valtakunnasta, viimeisesta tuomiosta ja iankaikkisuudesta (taivaasta ja helvetista), tai pitaa niita ”uskonnollisina selitysmalleina” tai vahattelee niita. Ns. Jumala-keskeinen kehitysoppi on siina mielessa ongelmallinen, etta se mielestani liian arvostelukyvyttomasti hyvaksyy maallisen, enimmakseen ei-uskovista koostuvan tiedeyhteison ARVIOT maailmankaikkeuden ja maapallon iasta – samalla kun se yrittaa pitaa kiinni Raamatun ja kristinuskon perusopeista. Alykas suunnittelu sanoutuu selkeammin irti kehitysopista, vaikka se ei ns. akateemisissa keskusteluissa mainitsekaan suoraan, etta Jumala on Luoja. Ns. vanhan maan luomisoppi, aukkoteoria ja nuoren maan luomisoppi ovat mielestani turvallisempia Raamattuun Jumalan Sanana uskoville kristityille, koska ne kirjaimellisemmin uskovat Jumalan luoneen maailmankaikkeuden. Siita toki voimme vaitella, loiko Han maailman paivissa, tuhansissa vuosissa vai miljoonissa vuosissa. Oikein siunattua ja rohkaisevaa syksyn jatkoa teille kaikille – ja varjelusta, vahvistusta ja johdatusta taivastiella ikuista elamaa kohti! Lukekaa muuten ihmeessa 1. kirjani (Kunhan vaellamme samaa tieta – Tapio Nousiaisen elama ja palvelutyo kristittyjen yhteyden puolesta, julk. Paiva Oy, 2019, 431 sivua, hinta 35 euroa). Miika Tynjala, Filippiinit
Luin Miika Tynjälän kirjoittaman kirjan Tapio Nousiaisesta. Se on sujuvasti kirjoitettu ja näin ollen hyvin luettava teos, joka valottaa Tapio Nousiaisen elämää monipuolisesti.
Mielenkiintoista oli havaita, ettei Nousiainen ollut ehdoton nuoren maan kreationisti, vaan hän saattoi periaatteessa hyväksyä elämän kehittymisen pitkän ajan kuluessa. Osmo Tiililäkin piti elämän vähittäistä kehittymistä selviönä.
Nuoren maan kreationismi on tullut maahamme voimalla vasta 1970-luvulta lähtien Amerikasta.
Mielenkiintoinen artikkeli evankelista ja raamatunopettaja Petri Paavolan kotisivuilta:
Tieteellinen mediajulkaisu phys-org. julkaisi 28.5.2018 artikkelin: Sweeping gene survey reveals new facets of evolution (Laaja geenitutkimus paljastaa evoluution uusia puolia). Artikkelin mukaan USA:n hallituksen geenipankin tietokannassa on nykyisen eläinkunnan 100 000 edustajaa, joista sadat tutkijat ympäri maailmaa tutkivat viisi miljoonaa näytettä.
Artikkeli toi esille kuinka biologian oppikirja kertoo lajien laajasta levinneisyydestä ja niiden geneettisyydestä, joka ajan myötä saa aikaan muuntelua. Mark Stoeckle, joka oli tutkimuksen johtohahmoja sanoi ettei biologian oppikirjan määritelmä ole totta. Tutkimuksen mukaan yllättävin tulos oli kuinka nykyisistä eläinlajeista ja ihmiset mukaan lukien yhdeksän kymmenestä lajista ilmestyivät yhtä aikaa maan päälle noin 100 000 – 200 000 vuotta sitten.
Tutkija David Thaler sanoi tämän johtopäätöksen olevan niin yllättävä, että aluksi hän vastusti sitä niin kovaa kuin vain sitä kykeni vastustamaan. Artikkelin mukaan reaktio on ymmärrettävää, sillä kuinka selittää faktana, että 90% eläinkunnan elämästä geneettisesti on suunnilleen saman ikäistä. Tutkimuksen eräs yllättävä löytö oli kuinka lajeilla on selvät geneettiset rajat ja niiden välissä ei ole juuri mitään. Thaler sanoi kuinka välissä olevien (välimuoto) lajien puuttuminen hämmentää Darwinia.
Tutkijat pyrkivät selittämään hämmentävää löydöstä, joka sellaisenaan olisi ristiriidassa evoluutioteorian kanssa. Tutkijat sanoivat, että virukset, jääkausi, suurkatastrofi kuten massasukupuutot kymmeniä miljoonia vuosia sitten ovat tuhonneet lajeja ja tämän seurauksena evoluution nykyiset eläimet ovat ilmestyneet maan päälle oletettua aikaisemmin. Tutkijat sanoivat lajien pysyvän elossa tietyn ajan kunnes ne kehittyvät joksikin uudeksi tai kuolevat sukupuuttoon.
Tämä laaja tutkimus ja evoluutioon uskovat tutkijat ymmärtämättömyyttään kumosivat evoluutioteorian, sillä heidän esille tuoma tieto tukee Raamatun luomista. Raamattu sanoo, että Jumala loi luomisen viidentenä päivänä meressä (vedessä) elävät lajit sekä linnut, kunkin lajinsa mukaan. Raamatun mukaan Jumala loi karjaeläimet, metsäeläimet, matelijat ja ihmisen kuudentena luomisen päivänä. Raamattu sanoo ihmisten ja eläinten ilmestyneen samaan aikaan maan päälle noin 6000 vuotta sitten.
Evoluutiotutkijoiden havainto ettei eläinlajien välillä ole geneettisiä välimuotoja tarkoittaa sitä, että evoluutioteorian mukainen lajien kehittyminen uusiksi lajeiksi on mahdotonta. Tämä tieteelliseen tutkimukseen perustuva havainto lajien välimuotojen puuttumisesta tarkoittaa sitä, että se on kuolinisku evoluutioteorialle, ja että evoluutioteoria on perustunut väärille oletuksille.
Raamatun luomiskertomuksessa on sanat lajiensa mukaan kun Jumala loi eläimet. Sana lajiensa on hepreaksi min, joka tarkoittaa lajityyppiä tai lajiryhmää (kuten esim. kissaeläimet, koiraeläimet jne.) Kissaeläimet lajityyppinsä sisällä voivat muodostaa uuden kissalajin, kuten leijonasta ja tiikeristä voi polveutua kissaeläin liikeri, mutta ei uutta lajityyppiä kuten esim. koiralajia. Raamatun opetuksen mukaan Jumala loi erilaiset eläinlajityypit ja näiden erilaisten eläinlajityyppien välillä ei ole välimuotoa uuden lajityypin kehittymiselle, joka kumoaa täydellisesti evoluutioteorian.
Mitä pidemmälle tiede kehittyy tutkimuksissaan, niin se johtaa koko ajan musertavammin murskaamaan evoluutioteoriaan perustuvan maailmankuvan ja todistaa luomisen puolesta. Raamatun tärkein sanoma on syntien anteeksiantamus ja yhteys Jumalan kanssa, uskon kautta Herraan Jeesukseen, Jeesuksen veren ja sovitustyön tähden.
Petri Paavola 8.11.2019
Evoluutiota ja luomista ei tarvitse nähdä toistensa vastakohtina
Valitettavasti tällaiset yksittäiset ”löydöt” ovat verrattavissa propagandaan, sillä niiden painoarvo tieteellisessä keskustelussa on olematon. Amerikkalainen fundamentalismi tuottaa tämänkaltaisia ”tutkimuksia” aika ajoin ja luulee näin kumoavansa sen valtava tutkimuksen valtavirran, joka edelleen osoittaa maailman iän miljoonia vuosia vanhaksi ja kehitystä tapahtuneeksi.
Vain viimeisestä lauseesta olen Petri Paavolan kanssa samaa mieltä.