Helsingin sanomat julkaisi 23.6. yleisönosastokirjoitukseni:
Kristinusko haastaa vastuullisuuteen
Sixten Korkman kirjoitti mielenkiintoisen pohdinnan ympäristökriisin taustafilosofioista (HS 16.6.2020). Hän aloitti lainaamalla Lynn Whitea, jonka mukaan kristinusko on syypää siihen ajatteluun, joka on johtanut tieteen ja teknologian ylivaltaan ja luonnon alistamiseen. White korostaa, että luomiskertomuksessa ihmisen tulee alistaa luomakunta. Korkman muistuttaa, että Raamattua voidaan lukea myös toisin: se korostaa luonnon arvoja ja ihmistä vastuullisena tilanhoitajana.
Kolumninsa lopussa Korkman kertoo, että suomalainen meppi on europarlamentaarikkojen keskustelussa esittänyt, että ilmastosta ei tarvitse kantaa huolta, koska Jumalan vaikutukseen ihminen ei voi vaikuttaa. Tällaista fundamentalistista populismia kirjoittaja pitää vahingollisena, kun taas hänen mukaansa kirkon edustajat nykyään suhtautuvat ilmastokysymykseen vakavasti.
Komppaan Korkmania viittaamalla Tom Hollandiin. Tämä tunnettu historioitsija, joka ei pidä itseään kristittynä, on vastikään kirjoittanut siitä, kuinka juuri kristinusko on muuttanut läntistä maailmaa enemmän kuin mikään muu. Itse asiassa Lynn White kyseisessä artikkelissaan myöntää tämän, mutta kääntää sen syytökseksi kristinuskoa vastaan. Hollandin mukaan ilman kristinuskoa meillä ei olisi ajatusta kaikkia koskevista ihmisoikeuksista, modernia tiedettä eikä vaatimusta uudistaa yhteiskuntaa jatkuvasti.
Olen samaa mieltä myös populistisesta fundamentalismista. Sen lisäksi että se vähättelee ilmastonmuutokseen vaikuttamista, se vahvistaa eskatologista synkkämielisyyttä, jonka mukaan asioiden täytyykin mennä aina huonompaan suuntaan. Kristinusko haastaa kannattajansa sekä toimimaan tämän maailman puolesta että uskomaan parempaan huomiseen.
Eero Junkkaala 
Kiitos mielipidekirjoituksestasi.Viidesläisissä tai missään muissakaan herätyskristillisissä piireissä ei liiemmälti ottauduta kauniin planeettamme hätätilaan,joten juuri siksi kiitän.Vaikka on totta tuo kristinuskon myönteinen vaikutus länsimaiseen yhteiskuntaelämään,kyllä juuri soisin,että nimenomaan kristityt olisivat näkyvämmin puheillaan ja elämäntavoillaan puolustamassa Jumalan luomaa kaunista,mutta rääkättyä luomakuntaa.Valitettavasti ainakin minulle on tullut kuva,etteivät he ole yhtään pitemmällä siinä,vaan ajattelemattomasti tai jopa tuon fundamentalistisen populismin hengessä oma vastuu irroitetaan,jotta voidaan jatkaa jopa ökymäistä elämäntyyliä.Räikeimpinä esimerkkeinä vaikkapa monet usalaiset tv-evankelistat.
Ei yksin ilmastonmuutos uhkaa vaan luonnon monimuotoisuutta typistetään ottamalla tehokäyttöön yhä laajenevia maa-aloja ja monet Luojan pikkulinnut tai vaikkapa uljaat tiikerit voivat kadota kokonaan maailmastamme.Minulle luonto kaikkineen on Luojan rakkaudella aikaansaama kädenjälki elämämme rikastuttamiseksi eikä aina voi perustella näistä asioista hengellisissä yhteyksissä vaikenemista sillä,että nehän ovat vain toista uskonkappaletta.Miksi Jumala olisi luonut uskomattoman monipuolisen eliöstön,jos pelastuskysymyksen vuoksi se pitäisi ohittaa täysin toisarvoisena sivuseikkana ja samalla suruttomasti jatkaa nykyihmisen kulutuskeskeistä elämäntapaa.Itse suorastaan odotan laaja-alaisemman hengellisyyden ilmentymää,missä elämämme kallein asia,pelastus ja luomakunta nivoutuvat luontevasti ja rakkaudellisesti yhteen.En ole kohdannut sitä kuin joissakin hyvin harvoissa yksittäisissä puhujissa.
Sinun kannanotoissasi taitaa olla aineksia muutenkin laajempialaisuuteen esim tervejärkisessä evoluution ja luomisuskon yhdistämisessä sekä suhtautumisessa Lähi-Idän tilanteeseen,joka monelle kristitylle on kovin yksipuolisesti kaikkea Israelin toimintaa puolustavaa eli Israel hyvis,Palestiina pahis jolloin jälkimmäisen kansan kärsimykset sivuutetaan.
Terveisin Pirkko Pasanen,Pihtipudas
(Nykyisestä eläinten tehotuotannostakin olisin myös voinut kirjoittaa,kun Luoja tuskin tarkoitti kotieläimiä nykyisen kaltaiseen vankeuteen ilman mahdollisuutta niille luomisessa annettujen lajityypillisten piirteiden toteuttamiseen.Erikseen,mutta vähemmistönä on sitten inhimillisempi tuotanto,mutta ovatko kristityt tässäkään etunenässä joko viljelijöinä tai suosimassa ruokavalinnoissaan tällaista,en ole huomannut kristillisillä foorumeilla.)
Kiitos, Pirkko, kommentistasi. Olet varmaan oikeassa siinä, että erityisesti herätyskristillisyyden piirissä on oltu varsin huolettomia ympäristöasioissa. Paljon enemmän sitä teemaa olisi sopinut pitää esillä. Itse olen yrittänyt tarttua tähän haasteeseen ja kaavailen siitä aihepiiristä seuraavaa kirjaani.